Johdanto, Lisa
Johdantoluennolla perehdyttiin kurssin aihepiiriin. Kurssin tavoitteena on ymmärtää johtajuuden, johtajan, johtamisen ja organisaation ja organisoinnin käsitteiden merkitystä ja moniulotteisuutta. Johtamisessa on kyse aktiivisesta toiminnan käytäntöön panosta ja prosesseista; kommunikaatiosta ja koordinoimisesta kohti organisaation yhteisiä tavoitteita. Organisaatio on puolestaan tavoiteorientoitunut yhteisö. (Stewart Clegg, Martin Kornberg, Tyrone Pitsis, 8-9)
Hyvän johtamisen teoreettinen taitaminen ei välttämättä välity käytännön osaamiseen. Ensimmäisellä luennolla problematisoitiinkin johtajuuden käytäntöä. Vankan teorian hallinnan kautta on mahdollista saada eväitä hyvään johtamisen taitoon, mutta on tärkeää ymmärtää johtamisen teorian ja käytännön ero. Käytännön osaaminen vaatii laajaa teorian hallintaa ja taitoa soveltaa sitä. Myös kurssikirjallisuus painottaa, että toimintamme pohjautuu käyttöteoriaamme. (Stewart Clegg, Martin Kornberg, Tyrone Pitsis 2011, 4.)
Luennon keskustelutehtävänä oli pohtia hyvää johtajuutta. Tenttikirjan johdannossa esitellään sen tarkoitusta - toimia oppaana, joka tarjoaa tarvittavat tiedot, innostaa ja motivoi jatkamaan eteenpäin ja näkemään asioita eri perspektiivistä. Vastaavia ominaisuuksia löytyy toki hyvästä opaskirjasta, mutta samanlaisia ominaisuuksia toivoisi löytyvän myös johtajalta. Luennolla tuli esille myöskin tärkeitä näkökulmia hyvään johtamiseen, kuten esimerkiksi edestä johtaminen sekä rajanveto johtajuuden ja ystävyyden välille, tilannetajua kuitenkaan unohtamatta. Hyvä johtaja ymmärtää myös rajallisuutensa ja sitä kautta hallitsee välttämättömät organisointitaidot: itse ei voi eikä kykene tekemään kaikkea, hyvän johtajan merkittävin ominaisuus onkin mielestäni taito tunnistaa ja löytää osaavia tekijöitä, kannustaa sekä auttaa heitä löytämään potentiaalinsa.
Palatakseni vielä ystävyyden ja johtajuuden rinnakkaisuuteen: Positiivisen psykologian asiantuntija Makke Leppäsen mukaan ”kaveruus” on perinteisesti nähty johtajuuden vastakohtana. Lainaan tässä kohtaa 40-luvun tekstiä, jota Leppänenkin käyttää artikkelissaan:
”Johtajan tulee olla ennen kaikkea jämerä ja ruumiin rakenteeltaan vankka. Esimiehenä hän hallitsee kaikki alaistensa työt näitä selvästi paremmin. Hän säilyttää arvovaltansa pitämällä tarkkaa kuria, puhumalla harvakseltaan ja hiljentämällä vastustukset alkuunsa. Käskyläiset palkitsevat hyvän johtajan nöyryydellä ja tottelevaisuudella.”
– Mikko Ivalo, Henkilökohtainen työnjohto, 1947 –
Leppäsen mukaan tällainen uskomus on valitettavasti yhä vallitseva käsitys johtamisesta. Tilalle Leppänen ehdottaa positiivisen vaatimisen innoittamana ns. ”mummopsykologiaa”, jonka mukaan johdettavia tulisi kohdata samalla kunnioituksella kuin isoäitiä, samalla tukien ja kannustaen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Positiivisessa vaatimisessa on kyse vaativasta johtamisesta, jossa on jatkuvasti läsnä myös toisen inhimillinen kunnioittaminen. – positiivinen vaatiminen on johtamisen tätä päivää. (Makke Leppänen, 2013.)
Lähteet:
2011 Stewart Clegg, Martin Kornberg, Tyrone Pitsis.
Managing & Organizations – an introduction to theory and practice.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti